Hankintalaki uudistui – mutta mikä muuttui?

Vuoden 2026 aikana voimaan tulevat hankintalain uudet säännökset tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia, joiden tavoitteena on lisätä kilpailua, parantaa kustannustehokkuutta ja vahvistaa turvallisuutta julkisissa hankinnoissa. Samalla hankintojen suunnitteluun tulee uusia velvoitteita, jotka edellyttävät hankintayksiköiltä aiempaa huolellisempaa valmistelua.

Muutosten taustalla on pitkään jatkunut ongelma. Noin 60 prosentissa julkisista kilpailutuksista mukana on enintään kaksi tarjoajaa, mikä heikentää mahdollisuuksia saada parasta vastinetta verovaroille. Hallituksen tavoitteena on lisätä julkisten hankkeiden kilpailua ja varmistaa, että hankintayksiköt huomioivat markkinoiden kilpailuolosuhteet jo valmisteluvaiheessa.

Osa muutoksista tuli voimaan jo helmikuussa 2026, mutta merkittävä osa velvoitteista astuu voimaan vasta lokakuussa 2026. Muutosten myötä hankintayksiköiden on tarkasteltava uudistusta kokonaisuutena ja huomioitava, että eri säännökset vaikuttavat hankintoihin eri aikatauluilla.

Keskeiset muutokset tiivistetysti

Uudistus sisältää useita merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat erityisesti EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin.

Hankintojen valmistelussa korostetaan markkinakartoituksen merkitystä. Yli kymmenen miljoonan euron hankinnoissa tulee tehdä markkinakartoitus tai arvioida hankinnan eri toteutusvaihtoehtoja. Lisäksi EU-hankinnat on lähtökohtaisesti keskeytettävä ja kilpailutettava uudelleen, jos tarjouksia saadaan vain yksi. Tästä saadaan poiketa, jos markkinakartoitus on tehty, hankinta on jaettu osiin tai poikkeukselle on muu erityisen painava syy. Muutos tulee voimaan lokakuussa 2026.

Hankintojen jakaminen osiin muuttuu EU-hankintojen lähtökohdaksi. Jakamatta jättäminen edellyttää perusteltua syytä, ja päätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen. Muutos tulee voimaan lokakuussa 2026.

Sidosyksikköhankintoihin tulee merkittävin yksittäinen muutos. Hankintalakiin lisätään vähimmäisomistusvaatimus, jonka mukaan sidosyksikön käytön edellytyksenä on vähintään kymmenen prosentin omistusosuus. Vaatimus tulee voimaan porrastetusti heinäkuusta 2027 alkaen, ja siitä on poikkeuksia tietyissä tilanteissa.

Turvallisuuden ja huoltovarmuuden osalta, hankintayksikkö voi asettaa hankinnan kohteen kuvauksessa turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskevia ehtoja kohteen koko elinkaaren ajalle. Ehtoja voidaan asettaa muun muassa toimitusketjuun ja kyberturvallisuuteen. Lisäksi harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin lisätään mahdollisuus sulkea pois korkean riskin toimittajia.

Vastuullisuutta vahvistetaan lisäämällä pakollisiin poissulkemisperusteisiin törkeä kirjanpitorikos, törkeä ympäristön turmeleminen sekä törkeä luonnonsuojelurikos. Samalla selkeytetään alihankkijoiden ja voimavarayksiköiden vaihtamista tilanteissa, joihin voidaan soveltaa poissulkemisperusteita.

Aikataulu ja vaiheittainen voimaantulo

Hankintalain muutokset tulevat voimaan porrastetusti vuosien 2026 ja 2030 välillä. Pääosa muutoksista tuli voimaan helmikuussa 2026. Lokakuussa 2026 tulevat voimaan hankintojen osiin jakamista koskeva velvoite ja yhden tarjouksen tilanteen uudelleenkilpailutusvelvoite EU-hankinnoissa.

Sidosyksiköiden kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus tulee voimaan heinäkuussa 2027. Terveydenhuollon kriittisten palvelujen osalta vaatimus tulee voimaan vasta lokakuussa 2029. Tietyissä tapauksissa sopimusta voidaan jatkaa enintään kesäkuuhun 2030, mutta tämä edellyttää ilmoituksen tekemistä Valtiokonttorille viimeistään syyskuussa 2026.

Mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?

Hankintalain uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia hankintayksiköiden arkeen. Hankintojen valmistelu vaatii jatkossa aiempaa enemmän aikaa ja resursseja. Markkinakartoitusten tekeminen, hankintojen osiin jakamisen arviointi sekä turvallisuusvaatimusten määrittely edellyttävät huolellista valmistelua ja dokumentointia.

Sidosyksikkömuutos vaikuttaa erityisen laajasti, sillä monet hankintayksiköt joutuvat arvioimaan uudelleen sidosyksikköjensä tilannetta. Osa sopimuksista on kilpailutettava markkinoilta, osaa voidaan jatkaa omistusjärjestelyjen kautta ja osa siirtää omaksi tuotannoksi.

Pk-yrityksille muutokset voivat avata uusia mahdollisuuksia. Hankintojen jakaminen osiin ja sidosyksikköhankintojen väheneminen tukipalveluissa voivat lisätä kilpailua ja tuoda markkinoille uusia toimijoita.

Valmistautuminen vaatii suunnitelmallisuutta

Hankintalain uudistus on merkittävä ja vaikuttaa laajalti julkisten hankintojen kenttään. Muutokset tuovat mahdollisuuksia parempaan kustannustehokkuuteen, mutta vaativat hankintayksiköiltä aiempaa enemmän panostusta suunnitteluun ja prosessien kehittämiseen.

Valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Erityisesti sidosyksikkömuutos vaatii nopeita toimenpiteitä, sillä ensimmäinen määräaika on jo syyskuussa 2026. Lokakuussa voimaan tulevat EU-hankintojen muutokset edellyttävät prosessien päivittämistä jo kesän aikana.

Seuraavissa artikkeleissa käymme läpi tarkemmin kunkin keskeisen muutoksen vaikutukset, aikataulut ja käytännön toimenpiteet. Ensimmäinen artikkeli käsittelee sidosyksikköjen kymmenen prosentin vaatimusta, joka on yksi uudistuksen merkittävimmistä ja kiireellisimmistä muutoksista.

Raksajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n ylläpitämä sivusto infra- ja rakennusalan toimijoiden tarpeisiin. Kauttamme saat nopean ja osaavan avun kaikkiin tarjousvaihetta, urakkasopimuksia ja urakan toteutusvaihetta koskeviin kysymyksiin. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä, tuotteistamme tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti:

Tomi Rantasaari (Linkedin)