Neuvottelukumppani perääntyi viime hetkellä. Mitä sitten?

04.11.2026

Kuvitelkaa tilanne, että uurastatte kuukausia vaativan sopimusneuvottelujen parissa, ja yllättäen toinen osapuoli vetäytyy yhteistyöstä. Tällöin kannattaa muistaa, että neuvottelujen ehtiessä edetä tarpeeksi pitkälle, niistä ei noin vain vetäydytäkään. Ei ainakaan ilman korvausvelvollisuutta. Sopimusoikeudessa tilanteesta käytetään montaa eri nimitystä, kuten culpa in contrahendo, sopimuksentekotuottamus tai neuvotteluvastuu.


Mitä teet jos sopimuksen allekirjoituspaikassa näyttää näin eläväiseltä?
Mitä teet jos sopimuksen allekirjoituspaikassa näyttää näin eläväiseltä?

Sopimusta ei syntynyt, mutta korvausvastuu voi silti seurata

Aiemman, sittemmin vanhentuneen tulkinnan mukaan ennen sopimuksen syntymistä aiheutuneet vahingot tuli korvata vain, jos toisen osapuolen luottamusta oli selvästi rikottu. Korvausvastuun katsottiin tällöin rajoittuvan lähinnä neuvotteluista aiheutuneisiin suoriin kuluihin, kuten matka- ja kokouskuluihin. Epäselvää kuitenkin oli, voitiinko korvattavaksi määrätä myös menetettyä katetta tai muuta sopimuksesta odotettua hyötyä.

Tulkinta muuttui vuonna 2009, kun korkein oikeus antoi merkittävän ratkaisun sopimusneuvotteluja koskevassa asiassa. Lähes vuoden kestäneiden liiketilojen vuokrausta koskeneiden neuvottelujen jälkeen toinen osapuoli vetäytyi yllättäen, minkä seurauksena se velvoitettiin korvaamaan kiinteistönomistajalle paitsi aiheutuneita kustannuksia myös menetettyjä vuokratuloja. Ratkaisun perusteena oli, että osapuoli oli synnyttänyt perustellun odotuksen sopimuksen syntymisestä.

Nykyisin neuvotteluvastuu voi siten kattaa myös menetetyn hyödyn tai katteen. Korvausvastuu edellyttää kuitenkin moitittavaa menettelyä. Osapuolilla on edelleen oikeus päättää olla tekemättä sopimusta, kunhan neuvottelujen päättäminen tapahtuu hyväksyttävällä perusteella.

Neuvotteluvastuu yllättävissä tilanteissa

Neuvotteluvastuu yhdistetään usein perinteisiin sopimusneuvotteluihin, joissa osapuolet hiovat sopimusehtoja pitkien neuvotteluprosessien aikana. Käytännössä neuvotteluvastuu voi kuitenkin nousta esiin myös tilanteissa, joita ei välttämättä ensisilmäyksellä mielletä sopimusneuvotteluiksi.

Yksi tällainen esimerkki ovat julkiset hankinnat. Kilpailutusprosessi sisältää usein laajoja selvityksiä, tarjousten vertailua ja yksityiskohtaisia neuvottelunomaisia vaiheita, joiden jälkeen hankinta voidaan keskeyttää tarjoajan näkökulmasta yllättäen. Ulkomaisessa oikeuskäytännössä on pohdittu, voiko hankintamenettelyn lainvastainen keskeyttäminen synnyttää neuvotteluvastuuta. Esimerkiksi Saksassa julkisiin hankintoihin liittyvät lojaliteettivelvoitteen rikkomukset ovat vakiintuneesti neuvotteluvastuun piirissä, ja asiasta on säädetty myös laissa. Suomessa vastaavaa oikeuskäytäntöä ei toistaiseksi ole muodostunut.

Toinen tilanne, jossa neuvotteluvastuu voi yllättää, liittyy kansainväliseen kauppaan. Jos osapuolet eivät ole sopineet neuvotteluihin sovellettavasta laista, voidaan asiaa arvioida esimerkiksi myyjän kotivaltion lainsäädännön perusteella. Monissa Keski-Euroopan maissa, erityisesti saksankielisissä oikeusjärjestelmissä, sopimusta edeltävällä neuvotteluvastuulla on pitkät perinteet ja käytännössä huomattavasti suurempi merkitys kuin Suomessa.

Milloin korvausta kannattaa vaatia ja miten riskejä voi hallita?

Jos yritys katsoo kärsineensä vahinkoa vastapuolen moitittavan toiminnan vuoksi, ensimmäinen askel on yleensä kirjallinen korvausvaatimus. Käytännössä riidat ratkeavat usein neuvottelemalla, mutta toisinaan korvausta on haettava tuomioistuimesta.

Oikeudenkäyntiin ryhtymistä on kuitenkin syytä harkita tarkkaan. Liiketoimintaa ei rakenneta oikeussalissa, ja neuvotteluvastuuseen perustuvat vaatimukset sisältävät usein merkittäviä näyttö- ja tulkintakysymyksiä.

Erityisen haastavia tilanteita ovat julkiset hankinnat. Jos tarjoaja katsoo kilpailutuksen keskeytetyn lainvastaisesti, sen on yleensä ensin saatettava keskeytyspäätös markkinaoikeuden arvioitavaksi ja mahdollinen vahingonkorvausvaatimus erikseen käräjäoikeuteen. Kahden rinnakkaisen oikeusprosessin käynnistäminen asettaa käytännössä korkean kynnyksen korvausten hakemiselle.

Kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa riskejä voidaan puolestaan hallita sopimalla neuvotteluvaiheen pelisäännöistä jo etukäteen esimerkiksi aiesopimuksella. Vaikka osapuolet sopisivat sovellettavasta laista, neuvotteluvastuuta koskevat säännöt voivat silti tulla sovellettaviksi, sillä vastaavia periaatteita tunnetaan useimmissa oikeusjärjestelmissä.

Miksi neuvotteluvastuuta tarvitaan?

Neuvotteluvastuu sijoittuu harmaalle alueelle vahingonkorvausvastuun ja sopimusvastuun väliin.

Koska sopimuksia säätelevät lakimme on kirjoitettu pääosin 1920-luvulla kaupallisten sopimusten ollessa huomattavasti nykyistä yksinkertaisempia, ei pitkien ja kalliiden sopimusneuvottelujen käymistä tunnistettu erityistä suojaa vaativaksi osa-alueeksi. Toisin on nykyään, kun neuvotteluja käydään kuukausien ajan ja niihin voidaan käyttää huomattavia taloudellisia sekä henkilöstöresursseja.

Osapuolilla on perusteltu oikeus odottaa, että neuvottelukumppani osallistuu prosessiin vilpittömässä mielessä ja toimii tavalla, joka ei perusteettomasti vaaranna toisen osapuolen oikeutettuja odotuksia sopimuksen syntymisestä.


Jos neuvotteluvastuu tai sopimusneuvotteluihin liittyvät riskit herättävät kysymyksiä, Raksajuristin asiantuntijat auttavat mielellään arvioimaan tilanteen ja löytämään siihen tarkoituksenmukaiset ratkaisut.

Teksti: Tomi Rantasaari

LinkedIn: https://linkedin.com/in/tomirantasaari


Lähteet:

KKO 2009:45

CISG 



Instagram LinkedIn

Seuraa meitä somessa!