Sidosyksiköiden 10 prosentin vaatimus – mitä hankintayksikön on huomioitava?

Julkisissa hankinnoissa on pitkään ollut ongelmana liian vähäinen kilpailu. Monissa kilpailutuksissa mukana on vain yksi tai kaksi tarjoajaa, vaikka markkinoilla olisi useampia vaihtoehtoja. Yksi syy kilpailun vähäisyyteen on ollut sidosyksiköiden laaja käyttö erityisesti tukipalveluissa, kuten siivouksessa, taloushallinnossa, ruokapalveluissa ja ICT:ssä.

Sidosyksikkö tarkoittaa organisaatiota, jonka omistavat kunnat tai muut julkiset toimijat. Omistussuhteen tarkoituksena on ollut hankintayksikön kyky ostaa sidosyksikkönsä palveluja ilman kilpailutusta. Käytännössä sidosyksikkö on toiminut julkisen organisaation omana palvelutuottajana, vaikka se olisi yhtiömuotoinen.

Vanhassa hankintalaissa ei ollut rajoituksia omistajien määrälle, mikä johti jopa satojen omistajien sidosyksiköihin ja pieniin omistusosuuksiin. Tämä mahdollisti hankintojen tekemisen ilman kilpailutusta, vaikka todellista määräysvaltaa ei käytännössä ollut. Hallitus on halunnut muutoksen avulla lisätä tehokkuutta, avata markkinoita ja parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia kilpailuun osallistumiseen sekä yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailuun.

Lausuntopalautteen reaktiot

Hallituksen esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros alkuvuonna 2025 ja lausuntoja saapui 630 kappaletta. Palaute jakautui selvästi: Kilpailun lisäämistä pidettiin laajasti hyvänä tavoitteena, mutta erityisesti 10 prosentin omistusosuusvaatimus herätti huolta kustannuksista, hallinnollisesta työstä ja alueellisista erityispiirteistä.

Muutosta kannattivat erityisesti elinkeinoelämä ja yrittäjäjärjestöt, jotka näkivät sen avaavan markkinoita ja tukevan pk-yritysten asemaa. Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet olivat puolestaan huolissaan kyberturvallisuudesta, lakisääteisistä velvoitteista ja kustannusten kasvusta. Lausuntopalautteen perusteella esitystä täsmennettiin ja siihen lisättiin poikkeuksia sekä pidempiä siirtymäaikoja. Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet olivat puolestaan huolissaan kyberturvallisuudesta, lakisääteisistä velvoitteista ja kustannusten kasvusta. Lausuntopalautteen perusteella esitystä täsmennettiin ja siihen lisättiin poikkeuksia sekä pidempiä siirtymäaikoja.

Mitä tosiasiassa muuttui helmikuussa 2026?

Helmikuun alussa voimaan tulleella lakimuutoksella hankintalain 15 §:ään lisättiin vaatimus, jonka mukaan jokaisen sidosyksikköä omistavan hankintayksikön on omistettava vähintään 10 prosenttia sidosyksiköstä. Vaatimus koskee osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä. Omistusosuuden arvioinnissa huomioidaan koko konserni eli emoyhtiö sekä sen tytär ja osakkuusyhtiöt yhdessä. ja osakkuusyhtiöt yhdessä.

Sidosyksikköhankinnan muut perusedellytykset säilyvät ennallaan. Määräysvallan on oltava riittävä ja ulosmyynnin raja on edelleen 5 prosenttia ja enintään 500 000 euroa vuodessa. Uusi 10 prosentin omistusosuusvaatimus tulee näiden lisäksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos hankintayksikön omistusosuus sidosyksiköstä jää alle 10 prosentin, sidosyksiköltä ei voi enää ostaa palveluja ilman kilpailutusta. Sama raja koskee koko konsernia, eli omistusosuudet arvioidaan emoyhtiön ja sen tytär ja osakkuusyhtiöiden kokonaisuutena.

Muutokseen sisältyy kuitenkin poikkeuksia. Vaatimusta ei sovelleta sidosyksiköihin, jotka tuottavat yksinomaan lakisääteistä palvelua tai siihen välittömästi liittyviä tietojärjestelmiä ja joiden liikevaihto on enintään miljoona euroa vuodessa. Tällaiset sopimukset on tehtävä määräaikaisina ja niiden enimmäiskesto on neljä vuotta.

Vesihuoltolakiin lisättiin oma pykälä, jonka mukaan 10 prosentin vaatimusta ei sovelleta vesihuoltolaitoksiin. Perusteluna on, että vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri ja luonnollinen monopoli, jossa kilpailua ei käytännössä ole. Jätehuollon osalta muutoksen ei arvioida vaikuttavan, koska jätelakiin on tulossa oma poikkeus.

Muutosten toteuttamisen aikataulu

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2026. Uutta 10 prosentin vaatimusta sovelletaan pääsääntöisesti heinäkuusta 2027 alkaen. Terveydenhuollon lakisääteisiä ja välittömästi henkeä ja terveyttä ylläpitäviä palveluja tuottaviin sidosyksiköihin vaatimusta sovelletaan vasta lokakuusta 2029 alkaen.

Hankintayksiköt voivat tehdä uusia määräaikaisia sidosyksikkösopimuksia syyskuun 2026 loppuun asti. Näiden sopimusten kesto voi olla enintään vuoden. Jos 10 prosentin ehto ei täyty, ennen lain voimaantuloa tehtyä sopimusta voi hyödyntää kesäkuun 2027 loppuun asti. Jos sopimuksen irtisanominen olisi poikkeuksellisen hankalaa tai riskialtista, siirtymäaikaa voidaan poikkeuksellisesti jatkaa kesäkuuhun 2030 asti. Tällöin sopimuksesta on ilmoitettava Valtiokonttorille syyskuun 2026 loppuun mennessä.

Ensimmäinen kriittinen määräaika on siis syyskuun 2026 loppu. Valtiokonttorille tehtävä ilmoitus sisältää perustiedot sopimuksesta, sen arvon, sopimuskauden, perusteen pidemmälle siirtymäajalle ja omistusosuuden. Valtiokonttori julkaisee ilmoitetut sopimukset verkkosivuillaan.

Tämä tarkoittaa, että hankintayksiköiden on kevään ja alkukesän 2026 aikana kartoitettava kaikki sidosyksikkönsä ja niiden sopimukset, selvitettävä omistusosuudet, tunnistettava sopimukset, jotka eivät täytä vaatimuksia ja arvioitava mahdolliset poikkeukset.

Hankintayksiköillä on myös muita vaihtoehtoja. Jos omistusosuus jää alle 10 prosentin, vaihtoehtoina on esimerkiksi sidosyksikön muuttaminen markkinaehtoiseksi ja hankintojen kilpailuttaminen, omistusjärjestelyiden muuttaminen 10 prosentin vaatimuksen täyttymiseksi, toiminnan siirtäminen omaan tuotantoon tai pidennetyn siirtymäajan hakeminen, jos sopimuksen irtisanominen olisi kohtuutonta tai riskialtista.

Kesän ja syksyn 2026 aikana on laadittava toteutussuunnitelma, informoitava johto ja luottamushenkilöt sekä nimettävä vastuuhenkilöt. Syksyn 2026 ja kesän 2027 välillä on käynnistettävä kilpailutukset, toteutettava omistusjärjestelyt tai oman tuotannon palauttaminen sekä irtisanottava sopimukset, jotka eivät täytä vaatimusta. Palvelujen jatkuvuus on varmistettava koko siirtymävaiheen ajan.

Yhteenveto

Sidosyksikköjen 10 prosentin vaatimus on yksi uuden hankintalain merkittävimmistä muutoksista ja se jakaa mielipiteitä. Elinkeinoelämä näkee sen kilpailua avaavana, kun taas monet hankintayksiköt ovat huolissaan kustannuksista, hallinnollisesta työstä ja kyberturvallisuudesta.

Todennäköisesti osa kunnista keskittää omistuksiaan harvempiin sidosyksiköihin ja osa siirtää palveluja kilpailutettaviksi, erityisesti tukipalveluissa. Yhteishankintayksiköiden merkitys kasvaa ja pienet hankintayksiköt tukeutuvat todennäköisesti enemmän yhteistyöhön. Markkinoille avautuu uusia mahdollisuuksia, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Kyberturvallisuuden ja palvelujen jatkuvuuden varmistaminen korostuu, kun kriittisiä palveluja kilpailutetaan.

Keskeinen viesti on, että valmistelut on aloitettava ajoissa. Ensimmäinen määräaika tulee nopeasti ja siirtymä vaatii aikaa, resursseja ja huolellista suunnittelua. 

Raksajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n ylläpitämä sivusto infra- ja rakennusalan toimijoiden tarpeisiin. Kauttamme saat nopean ja osaavan avun kaikkiin tarjousvaihetta, urakkasopimuksia ja urakan toteutusvaihetta koskeviin kysymyksiin. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä, tuotteistamme tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti:

Tomi Rantasaari (LinkedIn)