Hankintojen osiin jakaminen ja yhden tarjouksen tilanne EU-hankinnoissa

Lokakuussa 2026 voimaan tulevat hankintalain muutokset tuovat kaksi merkittävää velvoitetta EU:n kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. Ensimmäinen on hankinnan jakaminen osiin aina kun se on mahdollista. Toinen on velvoite keskeyttää avoin menettely ja kilpailuttaa hankinta uudelleen, jos tarjouksia saadaan vain yksi. Molempien tavoitteena on lisätä kilpailua ja parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. 

Kilpailun vähäisyys on ollut pitkään ongelma Suomessa. Suuressa osassa kilpailutuksia mukana on vain yksi tai kaksi tarjoajaa, mikä heikentää mahdollisuuksia saada paras vastine verovaroille. Uudet velvoitteet pyrkivät varmistamaan, että hankinnat suunnitellaan niin, että kilpailu on aidosti mahdollista.

Miksi lainsäädännön muutoksia tarvittiin?

Hankintojen osiin jakaminen on ollut suositeltavaa jo aiemmin, mutta käytännössä se on jäänyt hankintayksikön harkintaan. Jakamatta jättämisestä ei ole voinut valittaa, mikä on heikentänyt säännöksen vaikuttavuutta. Monet hankinnat on toteutettu suurina kokonaisuuksina, mikä on rajannut pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia.

Yhden tarjouksen tilanteessa nykyinen laki ei ole velvoittanut keskeyttämään kilpailutusta, vaikka oikeuskäytännössä se on ollut mahdollista. Hallitus haluaa tehdä uudelleenkilpailutuksesta pääsäännön, jotta hankintayksiköt valmistelisivat hankintansa huolellisemmin ja kartoittaisivat markkinat etukäteen.

Lausuntopalautteen reaktiot

Lausunnoissa osiin jakamisen vahvistaminen sai laajaa kannatusta erityisesti pk-yrityksiltä. Hankintayksiköt korostivat kuitenkin tarvetta joustoon, sillä kaikissa hankinnoissa osiin jakaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hankintayksiköt korostivat kuitenkin tarvetta joustoon, sillä kaikissa hankinnoissa osiin jakaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Yhden tarjouksen tilanteen uudelleenkilpailutus herätti enemmän huolta lausuntopalautteen antajissa. Osa piti sitä tarpeellisena, mutta osa näki sen lisäävän byrokratiaa ja viivästyksiä erityisesti aloilla, joilla toimijoita on vähän. Lausuntopalautteen perusteella molempiin velvoitteisiin lisättiin selkeät poikkeukset ja korostettiin markkinakartoituksen merkitystä.

Mikä tosiasiassa muuttuu uudistuksen myötä?

Hankinta on jatkossa jaettava osiin, ellei jakamatta jättämiselle ole perusteltua syytä. Perusteita voivat olla hankinnan luonne, kokonaisvastuun tarve, jakamiseen liittyvät riskit tai se, että jakaminen vaikeuttaisi sopimuksen toteuttamista. Myös volyymihyödyt tai tarve houkutella suurempia tarjoajia voivat olla hyväksyttäviä perusteita, jos ne perustuvat markkinakartoitukseen.

Keskeinen muutos on, että päätöksestä olla jakamatta hankintaa osiin voi valittaa markkinaoikeuteen. Perustelujen on oltava konkreettisia ja niiden on liityttävä juuri kyseiseen hankintaan.

Yhden tarjouksen tilanteessa hankintayksikön on keskeytettävä avoin menettely ja kilpailutettava hankinta uudelleen. Velvoite koskee vain avointa menettelyä ja vain ensimmäistä kilpailutuskierrosta. Jos toisellakin kierroksella saadaan vain yksi tarjous, hankintaa voidaan jatkaa normaalisti.

Velvoitteesta voidaan poiketa, jos hankintayksikkö on tehnyt markkinakartoituksen, jakanut hankinnan osiin tai jos on muu erityisen painava syy. Poikkeaminen edellyttää huolellista perustelua.

Mitä uudistus vaatii hankintayksiköiltä?

Hankintayksiköiden on arvioitava osiin jakamisen mahdollisuus jokaisessa EU-hankinnassa ja dokumentoitava perustelut huolellisesti. Yleisluontoiset toteamukset eivät riitä. Markkinakartoituksen merkitys kasvaa, sillä se toimii turvamekanismina molemmissa velvoitteissa.

Jos avoimessa menettelyssä saadaan vain yksi tarjous eikä markkinakartoitusta ole tehty, kilpailutus on keskeytettävä ja aloitettava uudelleen. Tämä edellyttää lisäaikaa ja resursseja, joten ennakointi on tärkeää.

Valmistautuminen kannattaa aloittaa jo kesällä 2026. Prosesseja on päivitettävä, henkilöstöä koulutettava ja dokumentointikäytäntöjä vahvistettava.

Yhteenveto

Uudet velvoitteet muuttavat EU-hankintojen suunnittelua merkittävästi. Tavoitteena on lisätä kilpailua ja parantaa pk-yritysten asemaa, mutta samalla hankintayksiköiden työmäärä kasvaa. Markkinakartoitus nousee keskeiseksi työkaluksi, joka auttaa välttämään ongelmatilanteita ja mahdollistaa poikkeamisen velvoitteista. Huolellinen suunnittelu ja dokumentointi ovat avain lainmukaiseen ja sujuvaan hankintaprosessiin. Tavoitteena on lisätä kilpailua ja parantaa pk-yritysten asemaa, mutta samalla hankintayksiköiden työmäärä kasvaa. Markkinakartoitus nousee keskeiseksi työkaluksi, joka auttaa välttämään ongelmatilanteita ja mahdollistaa poikkeamisen velvoitteista. Huolellinen suunnittelu ja dokumentointi ovat avain lainmukaiseen ja sujuvaan hankintaprosessiin. 

Raksajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n ylläpitämä sivusto infra- ja rakennusalan toimijoiden tarpeisiin. Kauttamme saat nopean ja osaavan avun kaikkiin tarjousvaihetta, urakkasopimuksia ja urakan toteutusvaihetta koskeviin kysymyksiin. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä, tuotteistamme tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti:

Tomi Rantasaari (LinkedIn)